Akvaarioharrastuksen ja TAY:n alku

Akvaarioharrastus Suomessa alkoi järven tuomisesta olohuoneeseen. Ahvenista ja särjistä päästiin eteenpäin 1900-luvun alkuvuosina, jolloin ilmestyi myös ensimmäinen suomalainen akvaariokirja: Selma Hellströmin akvaariokirja 1911. Muutama vuosi ennen kirjan ilmestymistä Suomessa oli nähty ensimmäiset paratiisikalat ja kultakalat, miljoonakala rantautui vuonna 1909. 1920- luvulla kehityttiin edelleen, kun saatiin aikaan akvaarioiden lämmitys.

1940-luku oli akvaarioaiheisten yhdistysten perustamisen kulta-aikaa. Ensimmäisenä ehti Turku; Turun Akvaarioystävät r.y. näki päivänvalon 11.2.1943. Seuraavana tulivat ruotsin- ja suomenkieliset helsinkiläiset, Tampere, Hanko, Vaasa, Oulu, Lahti ja Pori. Kattojärjestö Akvaarioliitto perustettiin vuonna 1946.

Akvaarioystävien liikkeelle panevana voimana toimi Juho Alvas, joka oli suunnitellut yhdistyksen perustamisen, sen tulevat toimintamuodot ja tavoitteet. Apuna hänellä oli turkulaisten harrastajien ydinjoukkoa, jonka keskuudesta yhdistykselle myös valittiin johtokunta Alvaksen itsensä toimiessa puheenjohtajana.

Yhdistyksen ensimmäisissä virallisissa kokouksissa tehtiin päätös valtakunnallisen akvaariolehden perustamisesta. ”Akvarioystävän” päätoimittajana toimi Alvas, ja ensimmäisen koeluontoisen vuoden jälkeen Akvaarion Ystävä -nimiseksi muutettu lehti alkoi ilmestyä valtakunnallisesti. Sitä tilattiin myös Ruotsiin. Aiheuttamansa taloudellisen taakan vuoksi lehden kustantaminen kuitenkin siirtyi pari vuotta myöhemmin Akvaarioliitolle, joka sekin joutui lopettamaan lehden julkaisemisen vuonna 1949.

Yhdistyksen toiminnasta

Varsinkin 40-luvulla, jolloin oli puutetta kaikesta, akvaarioharrastajilla oli tapana hankkia elävää ruokaa kaloilleen kevään lisäksi myös talvella. Jään alta haavittiin hyttysentoukkia, suosittu yhteisten retkien kohde oli Urheilupuisto. Ajan tasalla pysymiseksi elävän ruoan saannissa jokaisella lammikolla oli tarkkailija (1945). Samoihin aikoihin kehiteltiin Turussa myös elävän ruoan korvaavaa kalojen kuivaruokaa.

Yhdistyksen ainakin osittaiseksi ansioksi uskaltanee lukea myös turkulaisen akvaarioliiketoiminnan alkamisen harrastustoiminnan pohjalta, kun ensimmäinen ammattimainen yrittäjä muiden turkulaisten harrastajien joukossa ilmoitti ”Akvaarion Ystävässä” myyvänsä akvaarioita, kaloja ja kasveja.

Edes Helsingin kasvitieteellisen puutarhan tuhoutuminen pommituksessa, mikä aiheutti usean kalalajin täydellisen häviämisen joksikin aikaa, ei lannistanut akvaarioharrastajia. ”Akvaarion Ystävä” kirjoitti iloiten uusista lajeista, joita toimittaja oli saanut Ruotsista. Sodan jälkeen harrastajien määrä nousi jopa niin, että yhdistykset joutuivat vaikeuksiin yrittäessään hankkia tarvittavia välineitä kaikille halukkaille.

Kuukausikokoukset ja nuoriso-osasto

Kuukausittain pidettävät kokoukset ovat koko yhdistyksen historian ajan muodostaneet sen toiminnan rungon. Parhaina aikoina jäsenmäärä on ollut niin suuri, että sopivien kokoontumistilojen löytäminen oli hankalaa. Toisaalta takana on myös aikoja (1962-1963, 1965-1970), jolloin kuukausikokouksia ei voitu lainkaan pitää osanottajien vähyyden vuoksi.

Ajan tasalla olevan tiedon välittäminen jäsenille on koko yhdistyksen toiminnan ajan ollut sen keskeinen tavoite. Tähän on pyritty kuukausikokouksissa mm. esitelmillä, diasarjoilla ja kuvanauhoilla. Yhdistyksen kassan kartuttamiseksi ohjelmassa ovat alusta asti olleet mukana tietokilpailut, arpajaiset ja kala- sekä kasvihuutokaupat.

Perustamisvuonna 1943 Turun Akvaarioystävillä oli 82 jäsentä ja ”Akvaarion Ystävällä” yli 100 turkulaista tilaajaa. Heti alkuun yhdistys perusti rinnalleen myös nuoriso-osaston, jossa oli jäseniä parikymmentä. Osaston jäsenten vartuttua aikuisiksi ei uusia nuorisoaktiiveja kuitenkaan löytynyt, joten osaston erillisestä toiminnasta luovuttiin.

Akvaarioiden esittely- ja näyttelytoiminta

Vuonna 1943 oli Turun Vanun näyteikkunassa ensimmäinen esittelyakvaario. Ikkunaan oli kerätty myös muuta rekvisiittaa, kuten kuvia ja kirjoja. Ajatus oli menestys, sillä ajoittain ikkunan takana oli jopa tungosta. Varsinainen ensimmäinen näyttely järjestettiin Ravintola Teinissä saman vuoden lokakuussa. Yhdistyksen jäsenet toivat sinne näytille omia akvaarioitaan. Kävijämäärä oli 842.

Vuonna 1945 taidehalli Irmelinissä pidetty näyttely oli yleisömenestys; siihen kävi tutustumassa 11 000 katsojaa. Tämäkin näyttely koostui pääasiassa näyttelyn järjestäjien akvaarioista, kuten myös vuonna 1950 Åbo Akademissa pidetty ”tropiikkia Turussa”.

TAY:n neljäs näyttely pidettiin Turun Kalustokeskuksen tiloissa vuonna 1960. Näyttelyn akvaariot oli sijoitettu kalusteryhmien sekaan asuinhuoneen tapaan. Toinen osasto esitteli pareittain melkein jokaisen Suomessa tuohon mennessä tunnetun kala- ja kasvilajin. Kolmannella osastolla oli häkkilintuja ja neljännellä akvaario- ja lintutarvikkeita.

Yhdistyksen 40-vuotisnäyttelyssä Konelan vaihtoautohallissa oli mukana 37 akvaariota, joista vain osa oli yhdistyksen jäsenten ja loput saatu mukaan Turun Akvaariopisteen avustuksella. Kävijöitä oli 1857. 50-vuotisjuhlanäyttely, jonka tarkoitus oli kuvata harrastuksen muuttumista puolen vuosisadan aikana, järjestettiin Vihermaailmassa.